Luang Prabang
Kolmas paiva taalla Luang Prabangissa, joka on vahan toisenlainen paikka kuin Vang Vieng. Vang Viengissa ei ollut sitten juuri muuta tekemista kuin tubing, jos ei lahtenyt retkelle tai trekkingille lahiymparistoon. Kylahan on erittain kauniilla paikalla kalkkikivivuorien juurella, mutta elaa taysin backpackereista ja kaikki on sen mukaista.
Ensimmaista kertaa tormasimme taman matkan aikana ruokalistalla "happy"ruokiin ja -juomiin. Eli pizzoja, shakeja ja teeta terastetaan "ruoholla". Talla ialla ei oikein jaksanut kiinnostaa vaan tyydyimme ilman happya nauttimaan ruokamme ja palanpainikkeeksi otimme Beer Laoa. Nuoriso, joka oli nauttinut terastetyt herkut, lojuivat paivat lavitsaravintoloissa katsellen 24 h nauhoitettuja Frendeja telkkarista. Varmaan saivat elamyksia...
Kylan kadut ja viemarointi oli taydellisessa remontissa eli paatimme jatkaa matkaa. Bussimatka VV:sta LP:hen kesti 7 tuntia ja matkan viihtyvyytta ei lisannyt puolestavalista tulleet vuoristolaiset, jotka oksensivat koko matkan. Ilmeisesti matkapahoinvointia autolla matkustamiseen tottumattomille mutkaisilla ja vuoristoisilla teilla.
Luang Prabang on myos naita Unescon maailmanperintokohteita. Luang Prabang on tunnettu siita, etta kaupungissa on ainakin 38 buddhalaista temppelia. Eli munkit katukuvassa on arkipaivaa. Olemme kayneet kuninkaallisessa palatsimuseossa seka kierreelleet kaupunkia kavellen.
Eilen teimme retken upeille vesiputouksille. Putousalue on yleista virkistysaluetta, jossa voi kayda picnikilla tai rentoutua uimalla ja aurinkoaottaen. Upea paikka nain kuivalla kaudella, mutta varmaan todella mahtava paikka sitten, kun vetta on todella paljon. Matka vesiputoukselle tehtiin minibussilla, josta paluumatkalla loppui tiestysti bensa. Onneksi melkein jokaisessa kylassa on mummo myymassa tienlaidassa "mopobensaa", ja paastiin lopulta poiskin.
Tanaan kavimme Pak Ou luolatemppeleilla jokiveneella Mekongia pitkin. Matka kesti temppeleille 2 tuntia vastavirtaan ja 1 tunnin takaisin. Temppelien lisaksi kavimme kahdessa paikallisessa kylassa. Toisessa kylassa tehtiin kasin mulberrypuun lehdista paperia ja toisessa paikallista "whiskya" Lao Laoa.
Matkalla meita ohitteli Speed boatit, jotka olivat menossa Thaimaan rajalle. Matka tallaisella pikaveneella kestaa vain 7 tuntia (hitaat jokiveneet 3 paivaa), mutta meno on hurjaa. Pieneen veneeseen oli ahdettu 6-8 henkiloa tavaroineen. Meteli veneessa on niin kova, etta korvatulpat seka kypara on valttamaton, ja pelastusliiviakaan en jattaisi pois...
Huomenna taalla alkaa 3 paivaa kestava Songran eli Laolainen uusi vuosi. Samaa juhlaa vietetaan myos Thaimaassa. Songranhan on kansallinen vesisota eli kadulla ihmiset odottavat pahaa aavistamattomia ohikulkijoita vesisangoin ja -pyssyin varustautuneena. Tanaan juhlasta on jo saanut hyvin esimakua vai onko warm upit?
Majoitustarjonta on taalla aika hyva ja ensimmaisen yon olimme aivan keskustassa Le Tam Tam Garden Guesthousessa (15 USD/yo) karaoke-baarin ylapuolella. Seuraaviksi oiksi muutimme Jaliya Guesthouseen halvemman (12 USD/yo) ja paremman huoneen perassa 10 min kavelymatkan paahan keskustasta. Huomenna jatkamme matkaa paikallisbussilla Phonshavanniin (10 h).
Ensimmaista kertaa tormasimme taman matkan aikana ruokalistalla "happy"ruokiin ja -juomiin. Eli pizzoja, shakeja ja teeta terastetaan "ruoholla". Talla ialla ei oikein jaksanut kiinnostaa vaan tyydyimme ilman happya nauttimaan ruokamme ja palanpainikkeeksi otimme Beer Laoa. Nuoriso, joka oli nauttinut terastetyt herkut, lojuivat paivat lavitsaravintoloissa katsellen 24 h nauhoitettuja Frendeja telkkarista. Varmaan saivat elamyksia...
Kylan kadut ja viemarointi oli taydellisessa remontissa eli paatimme jatkaa matkaa. Bussimatka VV:sta LP:hen kesti 7 tuntia ja matkan viihtyvyytta ei lisannyt puolestavalista tulleet vuoristolaiset, jotka oksensivat koko matkan. Ilmeisesti matkapahoinvointia autolla matkustamiseen tottumattomille mutkaisilla ja vuoristoisilla teilla.
Luang Prabang on myos naita Unescon maailmanperintokohteita. Luang Prabang on tunnettu siita, etta kaupungissa on ainakin 38 buddhalaista temppelia. Eli munkit katukuvassa on arkipaivaa. Olemme kayneet kuninkaallisessa palatsimuseossa seka kierreelleet kaupunkia kavellen.
Eilen teimme retken upeille vesiputouksille. Putousalue on yleista virkistysaluetta, jossa voi kayda picnikilla tai rentoutua uimalla ja aurinkoaottaen. Upea paikka nain kuivalla kaudella, mutta varmaan todella mahtava paikka sitten, kun vetta on todella paljon. Matka vesiputoukselle tehtiin minibussilla, josta paluumatkalla loppui tiestysti bensa. Onneksi melkein jokaisessa kylassa on mummo myymassa tienlaidassa "mopobensaa", ja paastiin lopulta poiskin.
Tanaan kavimme Pak Ou luolatemppeleilla jokiveneella Mekongia pitkin. Matka kesti temppeleille 2 tuntia vastavirtaan ja 1 tunnin takaisin. Temppelien lisaksi kavimme kahdessa paikallisessa kylassa. Toisessa kylassa tehtiin kasin mulberrypuun lehdista paperia ja toisessa paikallista "whiskya" Lao Laoa.
Matkalla meita ohitteli Speed boatit, jotka olivat menossa Thaimaan rajalle. Matka tallaisella pikaveneella kestaa vain 7 tuntia (hitaat jokiveneet 3 paivaa), mutta meno on hurjaa. Pieneen veneeseen oli ahdettu 6-8 henkiloa tavaroineen. Meteli veneessa on niin kova, etta korvatulpat seka kypara on valttamaton, ja pelastusliiviakaan en jattaisi pois...
Huomenna taalla alkaa 3 paivaa kestava Songran eli Laolainen uusi vuosi. Samaa juhlaa vietetaan myos Thaimaassa. Songranhan on kansallinen vesisota eli kadulla ihmiset odottavat pahaa aavistamattomia ohikulkijoita vesisangoin ja -pyssyin varustautuneena. Tanaan juhlasta on jo saanut hyvin esimakua vai onko warm upit?
Majoitustarjonta on taalla aika hyva ja ensimmaisen yon olimme aivan keskustassa Le Tam Tam Garden Guesthousessa (15 USD/yo) karaoke-baarin ylapuolella. Seuraaviksi oiksi muutimme Jaliya Guesthouseen halvemman (12 USD/yo) ja paremman huoneen perassa 10 min kavelymatkan paahan keskustasta. Huomenna jatkamme matkaa paikallisbussilla Phonshavanniin (10 h).
posted by Minna ja Jarmo at 16:02
2 Comments:
Heippa vaan!
Kohta mekin päästään vesibaariin,ei muuta kuin juoksuvyö päälle ja Miekkasillan alle nauttimaan virvokkeita.Tarkkosen Tipi voisi toimia baarimikkona,kunna sillä on se kalastuspaatti,ja kokemusta tarjoilusta.
Kyllä ihan pikkusen on kademieli,kun katselee kuvia ja lukee matkakertomustanne.No pois se minusta,kyllä minäkin olen nauttinut vapaastani,olen tehnyt juuri sitä mikä tuntuu mukavalle,eli en ole tehnyt juuri mitään.
Nauttikaahan täysin rinnoin olostanne niin mekin täällä.
Pirjo
Tervehdys teille Minna ja Jarmo!
Lumet ovat Tavastkengältäkin sulaneet aika vähiin,mutta vielä olemme hiihtäneet, Matilla on neljää kilometriä vaille kolmetuhatta kilometriä täynnä ja minun pitäisi vielä pinnistää viisikymmentäkilometriä,että tuhat kilometriä tulee täyteen.
Olette nähneet siellä monenlaista elämän menoa ja
mielenkiinnolla olemme seuranneet matkakertomuksianne.
Ystävämme Eeva ja Martti ovat vasta tulleet Japanin reissusta ja olemme menossa vierailulle heille,kuvia on kuulemma aivan valtavasti.
HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ TEILLEKKIN JA VOIKAA HYVIN.
Lämpimin terveisin Irja ja Matti
Lähetä kommentti
<< Home